Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita. Se on eräs keskeinen keino torjua muun muassa syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.
Laajaa näyttöä on siitä, että osallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä edistämällä ja vahvistamalla voidaan vaikuttaa kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Osallisuutta vahvistavia tekijöitä ovat muun muassa kuulluksi tuleminen, yksilöllisten toimintavalmiuksien parantaminen, palvelujen saatavuus ja kohtuullinen hinta, hyvä tiedottaminen, työssäkäynti ja riittävät tulot. Myös kokoontumispaikkoja tarjoamalla sekä vapaaehtoistyöllä on mahdollista edistää osallisuutta.
“Isoja kysymyksiä jatkossa ovat erityisesti työllisyyden edistäminen ja palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden vahvistaminen.”
Toisaalta on osoitettavissa muun muassa, että huono tiedottaminen, heikoksi koettu terveydentila, yksinäisyys ja vuorovaikutuksen puute voivat olla osallisuutta ja sen kokemista heikentäviä tekijöitä.
Näistä luetelluista asioista on havaittavissa, että osallisuuden kokeminen on henkilökohtainen asia. Yksilön oma vastuu on luonnollisesti kiistaton hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta yhteiskunnan rooli esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tarjoajana yhdessä yksityisten palveluntuottajien kanssa on merkittävä. Jatkossahan julkisen tahon roolia jakaa kunta ja hyvinvointialue. Niiden hyvästä, kiinteästä yhteistyöstä riippuu paljon tulevan hyvinvointityön onnistuminen. Isoja kysymyksiä jatkossa ovat erityisesti työllisyyden edistäminen ja palvelujen tasa-arvoisen saatavuuden vahvistaminen.
Osallisuutta edistäviä keinoja on lukuisia. Niitä ovat muun muassa tiedonsaannin lisääminen itseä koskevissa asioissa, asiakasosallisuuden hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä, osallistumismenetelmien kehittäminen, turvallisen, esteettömän ja osallisuutta edistävän elinympäristön varmistaminen, vapaa-ajan toimintaan ja kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin osallistumisen mahdollistaminen sekä oikea-aikaisen ja riittävän tuen tarjoaminen heille, joiden toimintakyvyn tai selviytymisen heikentyminen sitä edellyttää.
Hahmotettaessa laajasti osallisuutta ja sen kokemista havaitaan, että päätöksenteko kunnissa, hyvinvointialueella ja seurakunnissa joko suoraan tai välillisesti usein heijastuu tälle alueelle. Mielestäni erityisen tärkeään rooliin nouseekin riittävä ja kattava päätösten ennakkoarviointi. Suotavaa olisi, että sitä toteutetaan laajasti julkisten yhteisöjen päätöksenteossa.
Pentti Lampi
Lääkintöneuvos
Hollolan kunnanvaltuuston jäsen
Hollolan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston jäsen