Hämeen ely-keskuksen lokakuun katsauksen mukaan maakunnassamme oli lokakuun lopussa noin 13 500 työtöntä työnhakijaa eli 3 400 enemmän kuin vuosi sitten. Päijät-Hämeessä työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä kasvoi edellisvuoden lokakuusta kaikissa kunnissa: voimakkaimmin Kärkölässä, Orimattilassa ja Hollolassa, kussakin noin 50 prosenttia. Syyskuuhun verrattuna työttömyys kasvoi kolmea kuntaa (Hollola, Padasjoki ja Hartola) lukuun ottamatta.
Työttömyys on kasvanut kaikissa ikäluokissa ja koulutusasteissa. Päijät-Hämeen kunnista työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli korkein Lahdessa (16,3 prosenttia). Luvuista puuttuvat muun muassa tuoreimmat Hollolan yritysuutiset.
Lehtitiedoista on voitu havaita myös, että Lahden työttömyys on jälleen isojen kaupungin korkein ja Scanian murheelliset uutiset lienevät tuoreessa muistissa. Hollolan kaksi suurta työllistäjää, Hollola Works ja Holmet, tekivät konkurssin kuukauden aikana. Konkurssit vievät työpaikan lehtitietojen mukaan lähes 150:ltä. Kunnan asukaslukuun ja työpaikkamäärään suhteutettuna se tarkoittaa huomattavasti suurempaa menetystä kuin Scanian tapauksessa Lahdessa.
Maakuntamme valumisesta ”ruostevyöhykkeeksi” on viety aktiivisesti viestiä eteenpäin usean maakunnan toimijan voimin. Tästäkin huolimatta esimerkiksi aluekehitysrahojen jaossa elinkeinoministerin vaaka on tietojen mukaan kallistumassa jälleen pohjoisen suosimiseksi ja itärataa koskeva edunvalvonta ontuu pahasti.
On täysin realistinen tulevaisuuskuva, että maakuntamme vajoaa yhä enemmän kohti pohjaa, jossa olimme 1990-luvun alussa. Tämä tarkoittaa pysyviä vaurioita työmarkkinoihin ja sitä kautta vuosikymmenten heijastevaikutuksia. Keskeiseen asemaan nousevat jälleen valtakunnalliset edunvalvojat.
Viesti ja lääkkeet alueen tilanteeseen on kyllä tehty selviksi: maakuntaan tulee saada erillistukea. Tuen kohde on Scaniaan liittyvien toimenpide-esitysten uudistus ja laajennus vastaamaan alueen kokonaismenetyksiä, lisäresurssin osoittaminen alueen työllisyyden kuntakokeiluun, työllisyyden rakennetuen käyttöönotto sekä kehitys- ja investointitukien nostaminen määräajaksi merkittävästi korkeammalle tasolle (40 prosenttiin).Valtakunnallisille edunvalvojillemme löytyy tähänkin asiaan taatusti tueksi laaja joukko maakunnan toimijoita. Kyseessä ei ole nyt yhdenkään yksittäisen kunnan tilanne, vaan koko maakunnan tilanne. Alueen edunvalvonta ei myöskään ole pois yhdeltä kunnalta.