Teemu Kinnari: Yritykset talouden moottorina

Julkaistu:

Suomessa on n. 295 000 yritystä joista 275 000 on alle 10 hlöä työllistäviä yrityksiä. Näistä peräti 190 000 on vielä yksinyrittäjiä. Lisäksi on 74 000 maa-, metsä ja kalatalouden yritystä. Yhteensä nämä yritykset työllistävät 1,5 miljoona ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita meille kaikille. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat 2000 luvulla kasvaneet suhteellisesti eniten työllistäjinä.

Yrittäjät ovat olleet poikkeuksellisen vaikeassa asemassa useamman vuoden ulkoisten vaikutteiden takia. Koronapandemia ajoi monen yrityksen taloudellisesti ahtaalle ja juuri kun tunnelin päässä näkyi valoa, syttyi Ukrainassa sota.

Pienten ja keskisuurten yritysten kassa, sekä muut puskurit pahan päivän varalle, ovat usein varsin pieniä. Häiriöt kasaantuvat nopeasti ongelmiksi. Pandemian aikana velkaantuneet yritykset tai kasvua rahoittaneet yritykset, ovat haasteissa lainojen korkojen voimakkaan nousun takia. Logistiikan, polttoaineiden ja energian räjähdysmäinen kustannusten kasvu maassa, jossa niiden osuus on suuri, vaikuttaa vahvasti kasvaneiden kulujen taustalla. Monet yritykset eivät pysty siirtämään tuotantokustannusten nousua asiakashintoihin mm. voimassa olevien sopimusten takia sekä raju inflaatio heikentää palveluyritysten käyttöastetta.

Esimerkkinä yrityksistä käytetään usein erittäin hyvää tulosta tekeviä suuryrityksiä. Julkisessa keskustelussa erilaisia toimia ajetaan usein näillä esimerkeillä ymmärtämättä sitä, mitä se aiheuttaa pienille ja keskisuurille yrityksille.

Yrittäjä usein sitoo pitkään omia varoja ja omaisuutta yritystoimintaan. Kestää usein vuosia ennen kuin yritys on siinä pisteessä, että se on voittoa tuottava ja maksaa yrittäjälle lähellekään suomalaisten keskipalkkaa olevaa tuloa.

Yrittäjien riskit ja investoinnit unohdetaan monesti verokeskustelussa ja sen sijaan keskustelu pyörii osinkoverotuksessa, kun todellisuudessa kymmenet tuhannet yrittäjät miettivät miten selvitä eteenpäin huomenna.

Yhteiskunnan kohdatessa monia peräkkäisiä kriisejä, Yrittäjät ovat työntekijöiden hyvinvoinnin turvaajia monella tapaa. Hyvä työyhteisö, jossa työ ja muun elämän yhteensovittaminen toimivat, on parasta turvaa arkeen. Vakaa pienyritys takaa monen perheen arjen hyvinvoinnin.

Päättäjien on huolehdittava toimista, jotka mahdollistavat kaikenlaisen yrittämisen. Työllistämisen lainsäädäntöä tulee helpottaa, työntekijätarpeiden ja koulutuksen aloituspaikkojen tulee kohdata paremmin sekä paikallista sopimista pitää tukea.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että Pk-yritysten investointi-into ja kyky on laskussa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

 Tähän huolestuttavaan asiaan on pureuduttava heti. Vain terveet ja toimintakykyiset yritykset voivat työllistää ja tuottaa hyvinvointia yhteiskuntaan.

Kirjoittaja on Maanviljelijä, yrittäjä, Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä eduskuntavaaliehdokas

www.teemukinnari.fi

Lisää julkaisuja

3.1.2023

Hyvinvointialue aloittaa toimintansa

Menneen vuoden aikana hyvinvointialueella tehtiin mittavaa valmistelua eri toimielimissä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen siirtämiseksi hyvinvointialueen toiminnoiksi. Tärkeät päätökset on

4.10.2022

Kristiina Hämäläinen: Päijät-Häme ensin

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aloitukseen on jäljellä enää kymmeniä arkipäiviä. Muutos konkretisoi Suomen historian suurimman hallinnollisen uudistuksen. Mediassa on viime aikoina runsaasti

24.9.2022

Päätösten ennakkoarviointi kannattaa

Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita. Se on eräs keskeinen keino torjua muun muassa syrjäytymistä ja