Kyllä yhteiskunnan pitää tarjota….

Julkaistu:

Suomessa halutaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa koulutus on maksutonta, terveydenhuolto todella edullista, tie- ja rataverkostot ovat kohtuullisessa kunnossa ja jokaiselle on ruokaa sekä asunto saatavilla. Suomi tunnetaan hyvän koulutuksen lisäksi myös huippukorkeasta verotuksesta. Jopa Varsovassa taksikuski tiesi heti meidän korkean verotason, kun kerroin olevani Suomesta. Oikeastaan mitään muuta hän ei Suomesta tietänytkään.

Huolestunut veronmaksaja

Yrittäjänä ja työllistäjänä teen varsin pitkiä työpäiviä pitääkseni yritykseni jatkuvasti kehittyvänä ja menestyvänä. En saa ylityökorvauksia, ei ole ”pekkaspäiviä” ja teen töitä lomallakin. Maksan kohtuullisesta palkastani huomattavan määrän veroja, mutta en valita siitä. Pakko on silti sanoa, että en myöskään nauti tilanteesta, jossa meidän yhteiskunnassamme on yli 600.000 ihmisiä, jotka eivät maksa lainkaan tuloveroja. Tämä on asia, josta meidän kaikkien tulisi olla huolissaan.

Ai miksikö? Meitä suomalaisia kaiken kaikkiaan on noin 5,53 miljoonaa. Työikäisiä (15-64 vuotiaita) suomalaisia on tällä hetkellä noin 3,42 miljoonaa, joista työssä käy noin 2,4 miljoonaa. Työttömänä  on tällä hetkellä yli 431.000 ihmistä ja määrä koronan vaikutusten vuoksi kasvaa hyvin todennäköisesti. Se määrä kasvaa vaikka oppivelvollisuutta pidennettäisi olemassa olevien suunnitelmien mukaan 18 ikävuoteen saakka.

Yli 65 vuotiaita kansalaisia meillä on jo 1,33 miljoonaa. Siis 2,4 miljoonan työssäkäyvän pitää pystyä ”elättämään” 5,53 miljoonaa suomalaista ja tarjoamaan heille kaikki hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Toki eläkeläiset ovat oman eläkkeensä maksaneet, mutta terveydenhuollon kustannukset nousevat jatkuvasti, koska ihmisten elinikä myös nousee jatkuvasti.

Työssäkäynnin pitää olla houkuttelevampaa kuin yhteiskunnan tuilla eläminen. Ei uuden isomman asunnon vuokran maksaminen tai kalliin älypuhelimen hankkiminen voi olla aina yhteiskunnan velvollisuus.

Velaksi vaan, niinhän muutkin tekevät

Kun valtio ja demarijohtoinen eduskunta näyttävät kansalaisille esimerkkiä siitä, että kaikki asiat korjautuvat velanotolla, niin olen yhä enemmän huolissani. Minulle äiti opetti, että vaikka ollaan köyhiä, niin kerjäämään ei lähdetä, eikä velkaa oteta. Täytyy vaan suhteuttaa omat käytettävissä olevat tulot omiin menoihin. Äitini oli oikeassa.

Henkilökohtaisen talouden saa kaikkein tehokkaimmin sekaisin huolimattomalla velanotolla. Näen ja kuulen jatkuvasti tilanteita, joissa ihmisiltä on ”mennyt kaikki”, kun yllättävä elämäntilanteen muutos on aiheuttanut ongelmia velkojen maksuun ja ”omaisuus” on viety pois. Yllättävä elämäntilanne ei ole sinun vikasi, mutta varautumattomuus tiedossa olevaan riskiin on.

Pakko tarkentaa sen verran, että jos otat velkaa, niin se omaisuus on niin kauan sen toisen omaa, kunnes olet velkasi maksanut. Ja Suomessa pystyy kyllä elämään vaikkei sitä liian kallista autoa tai asuntoa enää olisikaan. Kaikkea ei ole pakko ostaa omaksi, koska vuokraaminenkin on vaihtoehto.

Seurantaa, ennustettavuutta ja joustoa kuntatalouteen

Kunnan palveluiden ylläpitäminen vaatii myös jatkuvaa tasapainottelua. On hämmästyttävää kuinka kuntien huono tai hyvä taloudellinen tulos tuntuu tulevan aina yllätyksenä. Yritysmaailmassa on pakko seurata jatkuvasti, että ollaanko plussalla vai miinuksella. Miljoonien miinukset tai plussat eivät kokenutta johtajaa yllätä. Palveluntuottajien kustannustasoa on pakko seurata myös lyhyemmällä aikavälillä kuin vuosi. Palveluhankintoja pitää toteuttaa joustavasti, eikä kaikkiin tehtäviin voi tai kannata palkata omaa henkilöstöä. Kuinkahan Hollolassa on muuten varauduttu siihen, että kunnan nykyisistä työntekijöistä eläköityy reilu neljäsosa seuraavan 10 vuoden aikana?

Kuntaliitoksia tulee heikon työllisyys- ja talouspohjan vuoksi toteutumaan myös Hollolan naapurikunnissa lähivuosina. Kuntaliitoksiin liittyvät ”suojatyöpaikat”, jopa viideksi vuodeksi, ovat täysin käsittämätöntä ja huonoa talouden hoitoa. Yhdistymisille on aina selkeät perusteet, useimmiten taloudelliset. Muutokseen liittyvät realiteetit pitää vaan ymmärtää ja hyväksyä. Ei yrityksetkään voi maksaa palkkaa entisille työntekijöilleen. Veronmaksajien taakkaa ei voi jatkuvasti lisätä veronkorotuksilla tai annettujen verohuojennusten poistamisella. Jos velkaa pitää tilapäisen tarpeen vuoksi ottaa, niin sille pitää olla myös realistinen takaisinmaksusuunnitelma.

Kunnan menestymisen ja itsenäisyyden säilyttämisen kannalta tärkein vaikutustekijä on työpaikkojen luonti. Mitä enemmän kunnassa on toimivia ja työllistäviä yrityksiä, sitä paremmin kunta selviää valtiohallinnon sille asettamista yli 530 toimintavelvoitteestaan. Hollolan työttömyysprosentin ollessa 12,5 meidän on nopeasti ryhdyttävä miettimään aktiivisia toimia ihmisten aktivoimiseksi ja palauttamiseksi mukaan työelämään. Ratkaisuja voivat olla uudelleenkouluttaminen, työnhaun valmentaminen ja yrittäjyys.

Hyvä kunnan taloudenhoito ei tarkoita verojen jatkuvaa nostoa, lisävelan toistuvaa ottamista, vaan omien kulujen sopeuttamista käytössä oleviin varoihin. Tässä yhtälössä autan kotikuntaani jatkossa, jos minut valitaan Hollolan kunnanvaltuustoon keväällä 2021.

Linkkejä kirjoituksen taustoihin:

Ei lainkaan tuloveroja: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007071313.html .

Työttömyydestä: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ff0647ea-4ea4-4816-bd89-cbfb08b4d8ce

Taloudellinen huoltosuhde: https://findikaattori.fi/fi/32

Hollolan työllisyydestä: https://www.hollola.fi/hollolan-tyollisyystiedot-heinakuu-2020

Kunta-alan työntekijöiden eläköitymisestä: https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/joka-kolmas-kunnan-ja-valtion-tyontekija-elakkeelle-seuraavan-kymmenen-vuoden-aikana/

Pasi Pasanen

yrittäjä ja kuntavaaliehdokas Hollolasta

Lisää julkaisuja

9.3.2021

HOLLOLAN KOKOOMUS NIMESI 32 EHDOKASTA

Hollolan Kokoomus on nimennyt ensimmäiset 32 kuntavaaliehdokasta tuleviin kuntavaaleihin. Ehdokaslistaa täydennetään 4.5.2021 asti. Siirtyneet kuntavaalit antavat lisäaikaa useille ehdokkuuttaan vielä

23.2.2021

KANNANOTTO: Hollolan Kokoomus on huolissaan oppilas-ja opiskelijahuollosta

Hollolan Kokoomus kantaa syvää huolta oppilas- ja opiskeluhuollon kohtalosta maanhallituksen sote-uudistuksessa. Hallituksen lakiehdotuksessa koulukuraattorit ja -psykologit siirrettäisiin kunnilta maakuntien vastuulle.

7.2.2021

Sana vanhustenhoidosta

Vanhustenhoidon tuottajissa on kirjavaa sakkia. Osa tekee todella hyvää työtä ja vanhus saa vahvan turvan elämälleen. Osa taas ei niinkään.